Liitännät

Ulkoiset

HDMI

HDMI (High Definition Multimedia Interface) on kuvan ja monikanavaäänen siirtämiseen suunniteltu digitaalinen näyttölaitteiden liitäntästandardi, joka julkaistiin 2002.

Siihen sisältyy fyysinen liitin ja kaapeli sekä määritykset, joiden mukaan dataa siirretään laitteiden välillä.

Standardi tukee yleisimpiä resoluutioita: 480i:tä, 576i:tä, 720p:tä, 1080i:tä ja 1080p:tä.

Tyypin A HDMI-liitin on taaksepäin yhteensopiva näytöissä ja näytönohjaimissa käytetyn DVI-liitännän kanssa.

USB

USB (engl. Universal Serial Bus) on sarjaväyläarkkitehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen.

Vuonna 1995 johtavat laite- ja ohjelmistovalmistajat (mm. Intel, Microsoft, NEC ja Compaq) perustivat USB-Implementers-Forumin.

USB-arkkitehtuurin tavoitteena on helpottaa ulkoisten laitteiden kuten tulostimien ja hiirien liittämistä tietokoneeseen.

Liitintä käytetään myös pienten akkukäyttöisten laitteiden kuten matkapuhelimien latausliittimenä.

ETHERNET

Ethernet on pakettipohjainen lähiverkkoratkaisu (LAN), joka on yleisin ja ensimmäisenä laajasti hyväksytty lähiverkkotekniikka.

Nimi Ethernet on lähtöisin maailmaneetteristä: jaetusta kommunikaatioon käytetystä väylästä, yhteisestä viestiavaruudesta.

Nykyään nimitys "Ethernet" viittaa joukkoon lähiverkkojen toteutustapoja, jotka käyttävät CSMA/CD-kilpavaraustekniikkaa jakaessaan siirtotien työasemien kesken.

Ethernet toteuttaa OSI-mallin kerrokset 1 ja 2 (fyysinen- ja siirtoyhteyskerros).

IEEE on standardoinut Ethernet-tekniikoita 802.3-työryhmässä.

VGA

VGA (Video Graphics Array) on IBM:n vuonna 1987 IBM PS/2-koneissa esittelemä näytönohjainpiiri, jonka suurin dokumentoitu grafiikkaresoluutio oli 640×480 pikseliä.

VGA on kehitetty versio aikaisemmista IBM:n piireitä, kuten EGA- (Enhanced Graphics Adapter).

VGA jäi IBM PC-alustan viimeiseksi yhteiseksi näyttöstandardiksi.

Erilaisista muiden valmistajien VGA:ta kehittyneemmistä grafiikkajärjestelmistä käytettiin nimeä SuperVGA.

DVI

DVI-liitäntä (Digital Visual Interface) on Digital Display Working Group -yhteenliittymän kehittämä standardi kuvasignaalin siirtämiseksi digitaaliseksi.

Liitintä käytetään pääasiassa tietokoneen ja näyttölaitteen välillä. Liitäntä kehitettiin VGA-liittimen seuraajaksi.

DIN

DIN-liittimet ovat pyöreitä elektroniikan liittimiä, joka ovat DIN-standardointi-instituutin (Deutsches Institut für Normung) määrittelemiä.

DIN-liittimiä on aiemmin käytetty yleisesti erityisesti audiosignaalien kytkennöissä.

MINI-DIN

Mini-DIN-liitin on pienempi kuin varsinainen DIN-liitin.

Sellaisia on käytetty esim. tietokoneen näppäimistön ja hiiren liittiminä vaikka USB-liitin ja langattomat laitteet ovat vähentäneet Mini-DIN-liittimen käyttöä.

RINNAKKAISLIITÄNTÄ

Rinnakkaisliitäntä (myös: Centronics-portti, kirjoitinportti, LPT) on nykyään jo vanhentunut IBM-yhteensopivien tietokoneiden liitäntä, joka on tarkoitettu kirjoittimille tai muille rinnakkaisliitäntää hyödyntäville oheislaitteille, kuten kuvanlukijoille tai Zip-asemille.

Rinnakkaisporttia ja siihen liitettävää vastakappaletta, "dongelia", on käytetty myös teollisuusohjelmistojen ja suosittujen pelien fyysisessä kopiosuojauksessa.

Rinnakkaisporttia hyödynnettiin myös digitoidun äänen toistossa.

FIREWIRE

FireWire (IEEE-standardi numero 1394) tai i.Link on tietokoneen ulkoisten oheislaitteiden liitäntästandardi, joka mahdollistaa nopean tiedonsiirron.

FireWire on Applen tavaramerkki ja i.Link Sonyn.

AUX

3.5mm äänikaapeleita kutsutaan myös AUX-kaapeleiksi esim. autoradioiden yhteydessä.

3.5mm on yleinen kodinelektroniikan ääniliitäntä ja sitä käytetään esim. matkapuhelimissa sekä tietokoneissa.

Sisäiset

PCI

PCI on lyhenne sanoista Peripheral Component Interconnect. PCI 1.0 julkaistiin vuonna 1992. PCI 2.0 myötä määriteltiin emolevyyn tuleva PCI-liitin 1993. PCI alkoi menestyä nopeasti huippuluokan palvelimissa, mutta tavallisissa PC-tietokoneissa VLB:n syrjäyttäminen oli hitaampaa. PCI:n avulla liitetään lisälaitteita tietokoneeseen, kuten verkkokortti, tv-kortti jne.

PCI:n seuraaja, PCI Express -standardi, julkaistiin vuonna 2004, joten tavallinen PCI on häviämässä.

AGP

AGP on lyhenne sanoista Accelerated Graphics Port ja se mahdollistaa laajakaistaisen yhteyden näytönohjaimen ja tietokoneen emolevyn välille. AGP-väylä soveltuu erityisesti pelien, 3D-grafiikan ja tieteellisen grafiikan sovelluksiin työasemissa. AGP-väylän kehitettiin vuonna 1997.

AGP-väyliä on eri tyyppisiä 1X, 2X, 4X ja 8X. Ensisijassa AGP on tarkoitettu näytönohjaimelle.

AGP-väylän alkuperäinen idea oli mahdollistaa tekstuurien tallettaminen koneen keskusmuistiin. Näytönohjainpiirit kuitenkin kehittyivät AGP-väylää nopeammin eikä väylän nopeus riittänyt alkuperäisen idean mukaiseen käyttöön, joten myöhemmin kaikki näytönohjaimet tallettivat tekstuurinsa omaan muistiinsa.

IDE

IDE-kaapeli (PATA)

IDE on lyhenne sanoista Integrated Drive Electronics. Se on kiintolevyjen ja optisten asemien, kuten CD- ja DVD-asemien liittämiseen tarkoitettu liitäntäväylä. Liitäntäväylä pystyy liittämään kaksi laitetta kerrallaan (PATA), jolloin toinen toimii isäntänä (master) ja toinen orjana (slave) tai yksi laite väylään (SATA).

SATA

SATA-paikat

SATA tai S-ATA eli Serial ATA on liitäntä kiintolevyn tai CD/DVD-aseman kytkemiseksi tietokoneeseen. Se julkaistiin 2003. SATA on korvannut 1990-luvulla yleisen PATA-väylän pöytäkoneissa.

SATA-liitännän käyttämä kaapeli on pienempi kuin PATAn, mikä parantaa ilmankiertoa tietokoneen sisällä. Liittimessä on vain neljä tiedonsiirtopinniä ja yleensä kolme maapinniä. Yhteen SATA-liitäntään voi liittää vain yhden laitteen PATAn entisen kahden sijaan. Myös SATA-väylään kytketyn laitteen käyttämä virtakaapeli on uusittu - tähän on syynä Serial ATA -standardiin iskostettu tuki HotSwapille.

Tietokonnen komponentit

Komponentit:

Suoritin/Prosessori

- Tietokoneen osa, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä.
- Se on tietokoneen keskeisimpiä osia.
- Nykyisissä suorittimissa kaikki osat on pakattu yhdelle mikropiirille, joten ne ovat mikroprosessoreita.
- Emolevy ja BIOSmäärittelevät sopivat suoritintyypit.

Emolevy

- Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy, johon tietokoneen muut osat kiinnitetään, ja jonka avulla muut osat kommunikoivat.

Kiintolevy

- Tietokoneeseen kiinteästi asennettu levymuisti, jota käytetään tietokoneen massamuistina.

- Siihen tallennetaan ohjelmat ja muut tiedostot.

- Se tallentaa tiedon yhden tai useamman pyörivän metalli- tai lasikiekon pinnalla olevaan magneettiseen materiaaliin.

- Tiedot säilyvät kiintolevyllä myös ilman tehonsyöttöä.

Levyasema

- Tietokoneen levykkeitä lukeva massamuistilaite

- Optinen asema, joka lukee CD- tai DVD-levyjä

Näytönohjain

- Näytönohjain on tietokoneen komponentti, joka piirtää grafiikan tietokoneen näytölle.
- Näytönohjain voi olla emolevyyn rakennettu eli yhdysrakenteinen tai erillinen laajennuskortti.

Koppa

- Kotelo jonka sisään tietokoneen komponentit kasataan.

Virtalähde

- Kompopnetti minkä kautta kaikki muut komponentit saavat virtaa.

RAM

- Keskusmuisti eli käyttömuisti on tietokoneohjelmien työmuisti, johon latautuvat käyttöjärjestelmän ohjelmat, suoritettavat sovellukset sekä näiden tarvitsemat tiedot.

- Keskusmuisti on tyypiltään luku- ja kirjoitusmuistia (RAM, Random Access Memory).

- Tavallisesti keskusmuistin sisältö tyhjenee aina virrankatkaisun yhteydessä.

- Kuitenkin kerran muistiin ladattu ohjelma toimii nopeammin ja on nopeammin saatavilla kuin jos ohjelma täytyisi ladata huomattavasti hitaammilta massamuisteilta (kiintolevy, USB-muisti yms.).

- Keskusmuistin jatkeena käytetään nykyään useimmiten tarvittaessa näennäismuistia.

Oheislaitteet:

Näyttö

Näppäimistö

Hiiri

Tietoliikenne

Siirtoviive - Vasteaika

• Vasteaika on plasma tai nestekidenäyttöjen kuvanlaatua kuvaava suhde
• Siirtoviivettä voi esiintyä esimerkiksi rahaa siirtäessä pankin kautta internetissä

Synkroninen - Asynkroninen

• Synkroninen on reaaliaikaista viestintää
• Asynkroninen on eri aikaan tapahtuvaa viestintää

Sarjasiirto/-liikenne - Rinnakkaissiirto/-liikenne

• Rinnakkaissiirrossa bitit kulkevat rinnakkain joten se on nopeampaa
• Sarjasiirrossa bitit kulkevat sarjassa

Simplex, half-duplex, full-duplex, multiplex

• Eritavalla toimivia yhteyden muotoja
• Half voi ottaa yhteyden molempiin suuntiin, mutta vain yhteen kerrallaan
• Full voi ottaa yhteyden kahteen suuntaan, mutta molempiin saman aikaisesti

Kantataajuus/baseband - Laajakaista/broadband

• Kantataajuus on taajuus jota laajakaista käyttää internettiin yhdistämiseen modeemin kautta
• Laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä tarkoitetaan joko laajakaistaista modulointitekniikkaa tai laajakaistaista Internet-yhteyttä.

Piirikytkentäinen - Pakettikytkentäinen

• Paketti kytkennässä data jaetaan osiin paketeiksi
• Piirikytkennässä tiedonsiirto on auki koko ajan

Yhteydellinen - Yhteydetön

• Yhteydellinen vaatii jonkinlaisen liittymän (Online)
• Yhteydetön ei ole yhteydessä mihinkään ulkoiseen (Offline)

Kallis

Reititin
D-Link Langaton reititin, 2xWAN & 4xLAN-porttia, 10/100/1000Mbps 2xUSB 393,00 €

Modeemi 
ASUS DSL-AC68U Dual-band ADSL2+/VDSL -modeemi 199,90 €

Monitoimilaite 
Brother MFC-J6920DW A3-monitoimilaite 374,90 €

Kiinteä kone
Liitetää nettiin: Fuj:tech 15.0m Cat6 S/FTP suojattu verkkokaapeli, harmaa 34,90 €

Verkkolevy
Verbatim Store 'n' Go 1 TB kiintolevy  79,00 €

Virustorjunta 
Norton 5 laitetta 69,99 €/vuosi

1081,70 € + 69,99 €/vuosi + läppärit + MacMini + Kiinteä kone


Halpa

Reititin
A-Link 4G-reititin 300Mbit, Wireless-N 29,90 €

Modeemi

Buffalo WBMR-HP-G300H ADSL2+ -modeemi 90,90 €

Monitoimilaite

Canon PIXMA MG2550 52,20 €

Kiinteä kone

Liitetää nettiin: Fuj:tech U/UTP Cat6a -verkkokaapeli, 10 m, harmaa 4,90 €

Verkkolevy

Verbatim Store 'n' Go 1 TB kiintolevy 79,00 €

Virustorjunta
Ilmainen esim. Avira

256,90 € + läppärit + MacMini + Kiinteä kone

Miten langaton WLAN-verkko asennetaan?

Langaton verkko tuo netin kotisi jokaiseen nurkkaan ja kaikille tietokoneille. Voit jakaa tiedostoja helposti verkossasi olevien koneiden välillä, ja lisäämällä tulostimen langattomaan verkkoon, voit tulostaa sillä kaikilta verkon tietokoneilta käsin.

Langattoman verkon luomiseen tarvitaan WLAN-tukiasema, eli reititin. Lisäksi jokaisessa langattomaan verkkoon liitettävässä koneessa täytyy olla WLAN-valmius, eli langaton verkkokortti. Uudemmissa kannettavissa tietokoneissa WLAN on usein vakiona, mutta pöytäkoneissa ja vanhemmissa kannettavissa ominaisuutta ei välttämättä ole.

• Hanki WLAN-tukiasema ja tarpeen vaatiessa WLAN-verkkokortti.
• Asenna reititin sen mukana tulevien asennusohjeiden mukaan.
• Etsi reitittimen mukana tulleista ohjeista tai reitittimen pohjasta langattoman verkon nimi ja salasana
• Liitä tietokone WLAN-verkkoon etsimällä em. niminen langaton verkko, liittämällä kone siihen ja syöttämällä salasana.
• Tee sama jokaiselle verkkoon liitettävälle tietokoneelle

Langallinen verkko

Verkon voi myös asentaa langallisesti siten että modeemista vetää ethernet kaapelin tietokoneeseen tai tietokoneisiin, tällöin verkkokorttia ei tietokoneessa tarvite olla.

Pilvipalvelut

Pilvipalvelut ovat pilvessä tarjottavia palveluita, joista yleisimpiä ovat tallennus palvelut kuten iCloud, Dropbox, Google Drive ja Outlook.

Tällaisia palveluita kehittäessä on pidettävä huoli ettei kenelläkään muulla kuin tietjen omistajilla ole pääsyä niihin käsiksi, vaikka pilvipalveluihin on tietomurtoja tehtikkiin.

Muita pilvipalveluita on esimerkiksi:

- Software as a Service (SaaS) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta.

- Infrastructure as a Service (IaaS) tarkoittaa palvelimien ja palvelinsalien ulkoistamista.

- Platform as a Service ('PaaS) tarkoittaa palvelualustan ulkoistamista.

IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP
IP-osoite

IP-osoite ("Internetin protokollaosoite" tai "Internetin yhteyskäytäntöosoite") on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettyjen verkkosovittimien yksilöimiseen. IP on alin yhtenäinen Internetin protokolla ja kaikki Internet-verkon tietoliikenne kulkee IP-paketteina. IP-osoitteen perusteella IP-paketti löytää perille ja vastaukset tulevat takaisin. Tyypillisesti IP-osoitteita ei käytetä suoraan, vaan DNS-järjestelmä muuttaa selväkieliset osoitteet IP-osoitteiksi.

IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli IP next generation. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa(340 · 10³⁶) solmua. IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä ja IPv4-verkossa voi olla noin neljä miljardia (4 · 10⁹) solmua.

OSI-malli

OSI-malli eli Open Systems Interconnection Reference Model kuvaa tiedonsiirtoprotokollien yhdistelmän seitsemässä kerroksessa. Kukin kerroksista käyttää yhtä alemman kerroksen palveluja ja tarjoaa palveluja yhtä kerrosta ylemmäs. OSI-malli on kehitetty 1980-luvun alussa. OSI-viitemalli on käsitteellisesti ehjä ja ISO:n kansainvälinen standardi. Sen sijaan käytännön protokollapinoja sen mukaisesti ei juurikaan olla kehitetty: päinvastainen tilanne vallitsee TCP/IP-viitemallin suhteen, mallia ei juurikaan käytetä mutta protokollapinot ovat hyvin aktiivisessa käytössä.

TCP/IP

TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla, joka vastaa päätelaitteiden osoitteistamisesta ja pakettien reitittämisestä verkossa. Sen päällä voidaan ajaa useita muita verkko- tai kuljetuskerroksen protokollia, joista TCP-protokolla on yleisin. Se vastaa kahden päätelaitteen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä, pakettien järjestämisestä ja hukkuneiden pakettien uudelleenlähetyksestä. Vaikka TCP/IP-protokollaperheeseen kuuluu monia muitakin protokollia, pääosa liikennöinnistä tapahtuu TCP-yhteyksinä IP-protokollien päällä. Tämän takia protokollaperhe yleensä tunnetaan nimellä TCP/IP.